Elämää ”kansantasavalloissa”

Kirjoittaessani blogia SSS-Radioon tapanani oli aina silloin tällöin välittää uutisia ja kuulumisia ”kansantasavaltojen” alueelta – lähteinä näille uutisille ja kuulumisille olivat omat, Ukrainalta, miehitetyillä alueilla asuvat kontaktini. Tätä blogia kirjoittaessani en ole montaakaan sanaa uhrannut tällaisille kuulumisille, joten nyt on aika korjata tämä virhe.

Seuraavaksi kirjoitan havainnoista ja uutisista Itä-Ukrainan miehitetyiltä alueilta, ymmärrettävistä syistä johtuen en voi nimetä lähteitäni, joiden en toivo kokevan Stanislav Aseejevin kohtaloa – en oikeastaan voi kertoa heistä mitään todella yksityiskohtaista tietoa syystä, että näiden ”kansantasavaltojen” alueella ei vallitse sananvapaus tai ilmaisunvapaus, kyseessä on alue, jolla ihmisiä pidätetään mielipiteidensä tähden, pidätykseen voi riittää se, että kirjoittaa blogia, jossa kertoo tapahtumista alueella, joten suojellakseni näitä omia kontaktejani, joista merkittävimmät olen tuntenut jo vuosien ajalta ennen käynnissä olevaa sotaa.

Palataan vielä muutaman sanan verran Stanislav Aseejeviin, kesäkuun 2. 2017 Donetskin ”kansantasavallan” turvallisuusviranomaiset pidättivät bloggaaja Stanislav Aseejevin, Human Rights Watchin Hugh Williamsonin mukaan ”It seemed clear early on that Stanyslav Aseev was targeted because he wrote things the DNR didn’t like.” (1)

Mikäli seuraavassa havainnossa olisi kyse yhden yksittäisen ihmisen tekemästä havainnosta, ei olisi järkevää tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä – oikeastaan sellaisessa tapauksessa kyseessä olisi likimain merkityksetön detalji, jollei siihen saisi mitään vahvistusta muita reittejä myöten. Kyseessä on kuitenkin useista, toisistaan erillisistä havainnoista, havaintojen takana on alueen asukkaita, jotka eivät tunne toisiaan, joten tämä tekee havainnosta yksittäistä havaintoa konkreettisemman. Sellaisen joka erottuu ”viestivirrasta”.

Kun muistelen aikaa vuoden taakse tai aikaa tämän vuoden alussa – talvella – taisteluiden käydessä todella kiivaana Donetskin alueella, korviini kantautui varsin usein viestiä, jossa huomattava osa alueen asukkaista nurkui ja purnasi Ukrainan tekemisistä, syy epäonnistumisiin löytyi tavattoman usein lännestä – Ukrainasta. Nyt kesän jo käännyttyä syksyyn, purnaajien määrä on merkittävästi vähentynyt, Ukrainaa syytetään aiempaa vähemmän. Ilmapiirin asteittaista muuttumista kuvaa sekin, että nyt entistä useampi kohdistaa syyttävän sormensa alueen militanttikomentajiin ja paikallisiin johtajiin, Venäjää unohtamatta.

Aiemmin ihmiset olivat varovaisia kertoessaan mielipiteistään tai havainnoistaan, paikallista ”kansantasavaltojen” hallintoa ei juurikaan tohdittu kritisoida tuntemattomille – eikä aina tutuillekaan. Moni pelkäsi, aivan aiheellisesti, ilmiantajia – neuvostoajat kokeneet käyttivät ilmiantajista heille tuttua termiä ”koputtajat”. Nyt tässäkin on muutosta havaittavissa, sen ohella, että paikallista hallintoa on kritisoitu pienimuotoisissa mielenilmauksissa, joita perustellaan usein konkreettisella asialla, kuten palkkojen maksamattomuudella, ihmiset uskaltavat puhua toisilleen avoimemmin.

Jokin aika sitten eräs läheisemme matkasi bussilla takaisin kotiinsa Donetskiin, matkalla hän antautui keskusteluun erään Luhanskista kotoisin olevan – perheellisen – kanssa, joka keskustelujen lomassa painokkaasti totesi, ihmisten olevan Luhanskissa lopenkyllästyneitä paikalliseen johtoon, että ”kansantasavallan” kannattajat ovat selkeässä vähemmistössä, että ihmiset kritisoivat entistä avoimemmin alueen johtoa ynnä Venäjää. Vastaavasti Ukrainaa tukevien osuus on alueella kasvanut merkittävästi, ja tämä tuki on aiempaa avoimempaa.

Luhanskin alueella tämä avoin kritiikki on todennäköisesti näkyvämpää kuin Donetskissa, keskustelin aiheesta alueella ikänsä – aina syksyyn 2014 – asuneen L:n kanssa. Hän piti eräänä mahdollisena selittävänä tekijänä sitä, että Donetsk on kuitenkin aina ollut etnisesti venäläistetympi kuin Luhansk. Alueen kaivosteollisuus ja teollisuus on tarvinnut sukupolvien ajan runsaasti työntekijöitä, joita alueelle on tullut runsaasti etenkin Venäjältä 30-luvun alkupuolelta lähtien. Neuvostoaikoina Donetsk oli suljetumpi kaupunki, alueen hallinnollisena keskuksena ja merkittävimpänä kaupunkina, se oli Moskovalle tärkeää pitää otteessa. Kaupungista pyrittiin tekemään venäläistä kaupunkia vielä 70- ja 80-luvulla. Kun katsoo karttaa ajalta ennen sotaa, Luhanskista Donetskin kautta Mariupoliin kulkee vyöhyke, jolla venäjää puhuvat ovat selkeässä enemmistössä, samaiselle alueelle asutettiin myös runsaasti etnisesti venäläisiä ja Donetsk näistä kolmesta kaupungista on se, jonne ja jonka alueelle merkittävimmässä määrin etnisesti venäläisiä asutettiin. Vastaavasti maaseudulla ja pikkukaupungeissa ukrainaa puhuvien osuus pysyi suurena, tai suurehkoina, koko neuvostovallan ajan, ollen sitä edelleenkin.

Mikäli näiden Donetskin ja Luhanskin alueen havainnot todellakin pitävät paikkaansa – kertovat muutoksesta, on kyseessä merkittävä muutos vuodentakaiseen, jolloin – etenkään – kriittisin äänenpainnoin paikallishallinnoista ei voinut jutella tuntemattomampien kanssa. Työpaikallakaan kritiikkiä ei voinut esittää ilmiantajien tähden. Aiemmin tuttumme ja kontaktimme ovat joutuneet ongelmiin kritisoidessaan ”kansantasavaltojen” johtoa ja toimintaa – kritiikistä on seurannut bonusten tai ruokapakettien menettämistä tms. aineellista haittaa. Eräissä tapauksissa palkat on jätetty maksamatta. Vähimmillään on jouduttu ankaraan puhutteluun.

Lisääntyvä kritiikki voi olla ennusmerkki Venäjän perustaman ”hallinnon” asteittaisesta murenemisesta, mutta liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei vielä kannata ryhtyä tekemään. Samalla ainakin osa alueen asukkaista vaalii ajatusta siitä, että alueen yhteiskunnalliset perusrakenteet ovat edes jossain määrin toimivia, että niihin voi jollain asteella luottaa, että ihminen saa oikeutta, jos sitä kaipaa.

Olen pohtinut itse ja etenkin L:n kanssa mahdollisia syitä mielipideilmaston muutokseen. Eräänä mahdollisena selittävänä tekijänä voi olla se, että tämän vuoden puolella siviileiden tilanne on heikentynyt entisestään, taloudellisesti se on heikoin työttömiksi jääneillä siviileillä, jotka eivät saa rahallista avustusta tai muuta tukea Ukrainan puolelta. Samanaikaisesti entistä suurempi joukko palkansaajia on jäänyt ilman palkkojaan, ajoittain tämä on koskettanut myös kaivosteollisuuden parissa työskenteleviä – tästä on seurannut pienimuotoisia protesteja alueella.

Kevään ja kesän aikana vierailemista vapaan Ukrainan puolella on vaikeutettu entisestään, samalla ukrainalaisten tuotteiden tuontia ”kansantasavaltojen” alueille on hankaloitettu ainakin Donetskin alueen demakraatiolinjan ylityspaikoilla militanttien toimesta. Lihatuotteita takavarikoidaan ”tarkastusasemilla”, takavarikoidut lihatuotteet päätyvät joko militanttien vatsoihin tarkastusasemilla jonottavien ihmisten silmien edessä, mustaan pörssiin tai muuhun liiketoimintaan. Mielivalta, laittomuudet ja korruptio on lisääntynyt muuallakin kuin ”rajabisneksessä” ja poikkeuksetta aina kärsimään joutuvat ne alueen tavalliset kansalaiset, joilla ei ole merkittävää kontaktia militanttikomentajiin tai paikallishallintoon.

Eräistä mielivaltaisista ja samalla ehdottoman laittomista tapahtumista tulee väistämättä mieleen esim. eräät Irakin alueet, joilla paikallinen hallinto on lopulta lakannut olemasta, ja joilla, ennen täydellistä romahdusta, oli siirrytty mielivaltaiseen hallintoon, jossa valta on aseilla ja vallassa olevat pyrkivät keräämään niin suuren taloudellisen hyödyn itselleen kuin mahdollista ennen hallinnon täydellistä romahdusta.

Kolmannella vierailulla Donetskissa – ul. Artema Donetsk, elokuu 2013.

* * *

Näin loppuun Venäjän ja Valko-Venäjän yhteisen Zapad-2017-sotaharjoituksen alla ukrainalaisen sotilasasiantuntija ja parlamentaarikko Dmytro Tymchukin havainnoista. Facebook päivityksessään syyskuun 6. 2017 hän nosti esille jälleen mainintana sen, että Donetskin ”kansantasavallan” 1. armeijakunta ja Luhanskin ”kansantasavallan” 2. armeijakunta harjoittelevat Zapad-2017-sotaharjoituksen aikana yhdessä Venäjän Eteläisen sotilaspiirin 8. armeijan kanssa Itä-Ukrainassa.

Päivityksessään Tymchuk viittaa tulevan harjoituksen valmistelutöiden alkamiseen, johon esim. liittyy polttoainehuollon varmistaminen. Jotta harjoitus voidaan suorittaa suunnitellusti alueella Venäjältä saapuvien yksiköiden ja Donetskin ”kansantasavallan” 1. armeijakunnan ja Luhanskin ”kansantasavallan” 2. armeijakunnan kanssa, on alueelle toimitettu rautateitse polttoainetta (29.8 – 5.9 välillä 1400 tonnia, määrä vastaa noin 25 säiliövaunullista polttoainetta). Polttoainekuljetukset muun huollon varmistamisen ohella jatkuvat edelleen. Muutaman viimepäivän aikana alueelle on tuotu Venäjältä yli 900 tonnia polttoainetta.

Dmytro Tymchuk kirjoitti samaisesta aiheesta kuluvan vuoden heinäkuun viimeisenä päivänä Facebookissa seuraavaa:

”Preparations are being made for a series of exercises in the operational departments of the 1st Army Corps of the DNR and 2nd Army Corps of the LNR. These exercises are to be led by the Armed Forces of the Russian Federation in August and September of this year. According to the plan of the General Staff of the Armed Forces of the Russian Federation and the staff of the Russian 8th Combined Arms Army…”.

Tuolloin mahdollista yhteisharjoitusta tarkasteltiin kriittisesti DFRLabin artikkelissa ”Are Separatists in Ukraine Joining Russia’s Largest Military Exercise?” (2) – josta yllä oleva Tymchuk-lainaus englanniksi käännettynä.

ETYJ:n Ukrainan monitorointimission havainnot Itä-Ukrainan miehitetyiltä alueilta elokuun lopulta omalta osaltaan osoittavat sen, että alueella on huomattavia kalustokeskittymiä tukikohdissa ja harjoitusalueiden tuntumassa, joten ei voida sulkea pois sitäkään, etteikö alueella valmistuttaisi laajahkoon sotaharjoitukseen, johon voi ottaa osaa joukkoja myös Venäjältä Eteläisen sotilaspiirin 8. armeijasta.

”Aerial imagery revealed the presence on 28 August of 49 tanks (type unknown) in a training area 3.7km east-south-east of Ternove and 37 tanks (type unknown) in a compound 3.2km west of Manuilivka (65km east of Donetsk).” (3)

Moottoroitu jalkaväki harjoittelee Luhanskin ”kansantasavallan” alueella – kuvassa etualalla venäläinen T-64BV taistelupanssarivaunu, elokuu 2017.

Marko

1. https://www.hrw.org/news/2017/07/14/ukraine-separatists-disappeared-blogger 

2. https://medium.com/dfrlab/separatist-exercises-with-russias-8th-army-b4d0c07e35e 

3. http://www.osce.org/special-monitoring-mission-to-ukraine/337466